Yhdessä enemmän

Olihan se jo Alexandre Dumas, joka kirjoitti, että yksi yhden ja kaikki kaikkien puolesta tai jotain sinne päin kirjoittaessaan muskettisotureiden seikkailuista. Yhdessä toimimisen periaate toimii parhaiten silloin, kun oikeasti jokainen jäsen antaa jotain koko ryhmälle, eikä vain jää passiiviseksi saajaksi. Yhdistystoiminnassa on monesti tilanne sellainen, että vaikka lukumääräisesti yhdistyksellä voi olla hyvinkin jäseniä, mutta todellisuudessa vain harva jäsenistä oikeasti tekee jotain aktiivista yhdistyksen hyväksi. Samoin monissa yritysverkostoissa voi jäseniä olla jopa satoja, mutta oikeasti jotain verkostolle antavia on vain muutama, hyvä jos niitäkään.

Yhdessä tekemisen vaikeus

Yritysverkostoissa voi yhdessä tekemisen vaikeus tulla esille monellakin tavalla, mutta perusajatus voi olla jo vaikeata, jos jokainen yrittäjä ajattelee vain täysin omien lähtökohtien perusteella pyrkien saamaan nopeita voittoja ja rahakotiutuksia. Yhteistyössä perusajatus saadaan toimivaksi vain siten, että jokainen verkoston jäsen ymmärtää, että aina ei välttämättä itse saa sitä taloudellista hyötyä välittömästi vaikka antaa oman panoksensa verkostolle. Taloudellinen hyöty voi tulla vasta pitkänkin ajan päästä uusien liiketoimien ja kauppojen myötä. Yritysverkostoja kun tarkastellaan ulkopuolelta, ei jäsenen silmin, saattaa toiminta näyttää välillä jopa vääristyneeltä, mutta tämä johtaa vain katsontakannasta ja siitä, ettei sivustakatsojalla ole kaikkia faktoja saatavilla, joiden perusteella hän voisi oikeasti muodostaa validin arvion verkostossa tapahtuvista aktiviteetistä, tarjouksista ja kaupoista. Siinä missä valtio pyrkii tilanteeseen, jossa jokainen työtehtävä ja konsultointi sekä tuote laskutetaan saman tien ja syntyy euromääräistä toimintaa, oikeassa maailmassa ei aina lähetetä laskua. Tuttu yrittäjä pyytää toiselta yrittäjältä apua. Apu voidaan jopa toimittaa työtunteina tai vaikkapa vain asiantuntija apuna, mutta yritysverkoston idea on, että aivan kaikesta ei laskuteta ja luotetaan siihen, että jokainen verkoston jäsen kuitenkin hyötyy loppujen lopuksi verkostoon kuulumisesta enemmän kuin mitä hän siihen käyttää aktiivisesti aikaa tai rahaa. Aina mahtuu mukaan myös todellisia hyväntekijöitä, jotka auttavat toisia yrittäjiä vain pelkästä auttamisen ilosta ja kenties siksi, että heillä on jo niin paljon rahaa säästöissä, ettei heidän tarvitse enää tehdä töitä rahan vuoksi. Tällöin nämä ihmiset voivat toimia toisten yritysten hyväksi jopa ilman rahallista panostusta – jotain mitä verottaja ei vain ymmärrä, eikä edes aina halua ymmärtää.

Tiukasta tai löysästi

Yhteistyöverkosto voi olla oikeasti sopimuspohjainen tiukasti säädelty osuuskunta tai yhdistys tyylinen säännönmukainen kokonaisuus tai löysästi yrityksiä, jotka tekevät satunnaisesti yhteisiä projekteja. Tällaisissa löysissä projekteissa ei puhuta varsinaisista yhteistyöverkostoista vaan tilanne on sopimuspohjainen, joissa yleensä joku on tilaaja ja toinen toimittaja, tai esimerkiksi rakennusprojekteissa on pääurakoitsija, jolla on sitten liuta aliurakoitsijoita, jotka ovat sopimussuhteessa sitten pääurakoitsijaan. Näissä tilanteissa tehdään yhdessä töitä sen kyseisen urakan verran, mutta todennäköisesti tämä verkosto ei muuten ole minkäänlaisessa yhteistyössä ennen kuin taas vastaa projekti alkaa jossain muualla.