Yhteistyössä

Yrittäminen ja yhteistyö tuntuvat usein olevan kaksi sanaa, jotka eivät sovi yhteen. Todellisuus kuitenkin on sellaista, että kukaan ei oikeasti pärjää yksi ja jokainen yritys tarvitsee verkoston yhteistyöyrityksiä ainakin jossakin merkityksessä. Toisaalla ovat taas vaihtoehdot, joissa yritystoiminta perustuu juuri laajaan yritysverkostoon ja verkoston yhteistyöhön, jolloin verkostosta itsestään tulen sen osien summa ja koko verkoston kaikki jäsenet pääsevät hyötymään kokonaisuuden tuomasta hyvästä. Yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta voisi olla toiminimien yhdessä muodostama osuuskunta, joita onkin noussut kiitettävästi ympäri Suomea. Näissä kuitenkin harmittavan monessa yhteistyö jää kiinteistön tasolle, eli jaetaan tilat ja niistä syntyvät kulut mutta ei todellisuudessa mietitä yhtään mitä todellista yhteistyötä voitaisiin kehittää ja sitä myöten hyötyä yhteistyöstä muutenkin kuin vain kuluja säästämällä.

Luottamus

Yritys- ja yrittäjäverkostojen kulmakivenä täytyy olla luottamus jäsenten välillä. Luottamuksen päälle ja sen varaan rakennetaan sitten sopimukset ja säännöt, joiden kautta itse toiminta rakentuu ja prosessit määritellään. Mutta ilman luottamusta ei verkosto voi koskaan todella toimia Amerikkalaiset ovat vieneet ympäri maailman erilaisia yritysverkostojärjestelmiä, joissa jäsenet maksavat jonkinlaista jäsenmaksua ja sitoutuvat verkoston sääntöihin. Toiminta on kuin osuuskunnissa, mutta näissä amerikkalaisissa malleissa jäsenmaksut vain valuvat takaisin jenkkilään henkilöille, jotka ovat kehittäneet järjestelmän. Järjestelmissä itsessään ei ole mitään vikaa ja ne toimivat ihan hyvin ainakin sopiville jäsenille, ainoa ongelma on, että suurin yksittäinen hyötyjä tällaisessa ulkoa tuodussa järjestelmässä on se alkuperäinen keksijä – eivät ne paikalliset toimijat.

Yhteistyön vaikeus

Miksi sitten amerikkalainen versio on parempi kuin se paikallinen? Tässä tulee kuvaan mukaan yrittäjän omat ajatukset ja psykologia. Yrittäjä ei halua, että joku olisi oikeasti häntä fiksumpi ja parempi ja saattaisi vieläpä jopa ansaita mitään tekemättä enemmän kuin hän – kyse ei ole pelkästään kateudesta vaan siitä, että yrittäjä jo periaatteessa ajattelee ensin itseään ja sitä, kuinka hän kyllä itse pärjää tarvitsematta toisia. Toisena puolena tulee se, että paikallisesti yrittäjät tuntevat tai vähintäänkin tietävät toisensa, kun sen sijaan, jos kumppani on oyj tai kansainvälinen toimija, niin tämän ”isoveljen” todellinen hyötyjä on kasvoton, joten siihen suhtaudutaan tavallaan hyväksytymmin – vaikka asia olisi juuri toisin päin. Monesti tilanne missä yrittäjällä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä kasvottoman kumppanin kanssa on helpompaa kuin sen tutun tai puoli tutun kanssa – se nyt vain on niin.

Yhteistyön hyöty

Kaikessa liiketoiminnassa ensimmäisenä ja tärkeimpänä ajatuksena on voiton tuottaminen, jolla sitten maksetaan oma ja työntekijöiden eläminen ja veroilla kustannetaan yhteiskunnan kuluja. Yhteistyöverkostoissa on tarkoituksena saavuttaa entistä parempia etuja ja kenties kasvattaa tai varmentaa omaa liiketoimintaa. Useimmiten verkostossa aktiivinen toiminta tuottaa yritykselle enemmän hyötyä myös taloudellisesti kuin mitä siihen on panostettu ja kuten sanottua, parhaimmat yhteistyöverkot tuottavat todellista hyötyä jokaiselle jäsenelleen. Yhteistyössä vaan pitää antaa kaikille jäsenille mahdollisuus kertoa avoimesta tarpeistaan, palveluistaan ja ideoistaan. Luottamuksen ja yhteisen tekemisen kautta jokaisella verkoston jäsenellä on mahdollisuus oppia ja parantaa omaa toimintaa, mutta verkoston toiminnan pitää olla suunniteltua ja tavoitteellista. Ainostaan tavoitteellinen toiminta on todella toimivaa. Pelkästään yhdessä tekeminen yhdessä tekemisen vuoksi ei johda minnekään.